Sytyspuola

Sytytyspuolien perustiedot

Sytytyspuolan perustehtävä on tuottaa suurjännite, joka johdettuna sylinterissä sytytystulpan keski- ja maaelektrodin väliin lyö sytyttävän kipinän.

Sytytyspuolalla on siis tärkeä osuus luotettavaan sytytykseen ja siten moottorin tehokkaaseen ja tasaiseen käyntiin.

kaksoiskipinäsytytyspuolan rakenne

Sytytyspuolien kierrossuhde: 1:150 – 1:200

Ensiökäämi: kuparilangasta, joka on paksumpaa kuin toisiokäämin lanka. Käämi itsessään on kuitenkin lyhyempi kuin toisiokäämi, eli: sillä on vähemmän kierroksia kuin toisiokäämillä.
Toisiokäämi: on myös kuparilangasta, mutta se on ohuempaa kuin ensiökäämin kuparilanka. Toinen merkittävä ominaisuus on, että johdinkierrosten lukumäärä verrattuna ensikäämiin, on huomattavasti suurempi.

Kaksoiskipinäsytytyspuolan poikkileikkaus

Jotta sähköpurkaus ja ylilyönti käämin sisällä ja ulospäin vältetään, on ensiö- ja toisiokäämien langat oltava eristettyjä.
Tähän vaikuttavat ensinnäkin käämin laatu ja toiseksi eristysmassa.

Korkealaatuisen puolan käämin tunnistaa poikkileikkauksesta siten, että langat ovat tarkalleen toistensa päällä, eikä niiden välejä erota.
Eristysmassa: Kaikissa puolissa paitsi suurtehopuolissa tähän käytetään epoksihartsia. Suurtehopuolat ovat yleensä öljytäytteisiä. Koska hartsista tulee juoksevaa vasta erittäin korkeassa lämpötilassa, on sytytyspuolan täyttö (engl. Potting) valmistuksessa erittäin tärkeää, koska eritysmassaan ei saa muodostua ilmakuplia, ja komponentit joutuvat alttiiksi suurelle lämpökuormitukselle.
Rautasydän: rautasydän on sytytyspuolan ratkaisevan tärkeä osa. Se on laminoitu, mikä tarkoittaa, että se koostuu yleensä useista kerroksista ferromagneettisia lamellilevyjä.
Rautasydämen tärkein hyöty on se, että se vahvistaa sytytyspuolan sisään muodostuvan magneettikentän heti kun siihen johdetaan virta. Energia varastoidaan magneettikenttään. Niin kauan kuin ensiövirtaa ei katkaista, puhutaan tässä yhteydessä, että puola lataa.

Kaksoiskipinäsytytyspuolan sivukuva

Suurjänniteliitäntä: Tämä liitäntä on näkökulmasta riippuen toisiokäämin pää tai virranjakajan ja/tai sytytystulppien liitospiste.. Tämän avulla sytytysjännite johdetaan sytytystulpalle, jossa tapahtuu kipinänläpilyönti.
Virranjakaja- ja sytytyspuolamoduulissa sytytysjännite ohjataan sytytysjohtojen avulla sytytystulppiin. Kuten jo termikin virranjakajasytytyspuola kertoo, tähän ei tarvita enää lisäksi virranjakajaa. Suorasytytyspuolat ovat suoraan sytytystulpilla. Sytytysjohto tarvitaan tällöin vain, jos sytytyspuola tuottaa sytytysenergiaa toiselle sytytystulpalle.

Kärki 1 ja 15: Pienjänniteliitännät / miinus (1) ja plus (15) navat. Näiden kautta sytytyspuolaan saadaan virta.

Suorasytytyspuolan, sytytyspuolan tai sauvasytytyspuolan rakenne

 

Suorasytytyspuolan, sytytyspuolan tai sauvasytytyspuolan poikkileikkaus

Jotta sähköpurkaus ja ylilyönti käämin sisällä ja ulospäin vältetään, on ensiö- ja toisiokäämien langat oltava eristettyjä.
Tähän vaikuttavat ensinnäkin käämin laatu ja toiseksi eristysmassa.

Korkealaatuisen puolan käämin tunnistaa poikkileikkauksesta siten, että langat ovat tarkalleen toistensa päällä, eikä niiden välejä erota.
Eristysmassa: Kaikissa puolissa paitsi suurtehopuolissa tähän käytetään epoksihartsia. Suurtehopuolat ovat yleensä öljytäytteisiä. Koska hartsista tulee juoksevaa vasta erittäin korkeassa lämpötilassa, on sytytyspuolan täyttö (engl. Potting) valmistuksessa erittäin tärkeää, koska eritysmassaan ei saa muodostua ilmakuplia, ja komponentit joutuvat alttiiksi suurelle lämpökuormitukselle.
Rautasydän: rautasydän on sytytyspuolan ratkaisevan tärkeä osa. Se on laminoitu, mikä tarkoittaa, että se koostuu yleensä useista kerroksista ferromagneettisia lamellilevyjä.
Rautasydämen tärkein hyöty on se, että se vahvistaa sytytyspuolan sisään muodostuvan magneettikentän heti kun siihen johdetaan virta. Energia varastoidaan magneettikenttään. Niin kauan kuin ensiövirtaa ei katkaista, puhutaan tässä yhteydessä, että puola lataa.

Suorasytytyspuolan, sytytyspuolan tai sauvasytytyspuolan sivukuva

Suurjänniteliitäntä: Tämä liitäntä on näkökulmasta riippuen toisiokäämin pää tai virranjakajan ja/tai sytytystulppien liitospiste.. Tämän avulla sytytysjännite johdetaan sytytystulpalle, jossa tapahtuu kipinänläpilyönti.
Virranjakaja- ja sytytyspuolamoduulissa sytytysjännite ohjataan sytytysjohtojen avulla sytytystulppiin. Kuten jo termikin virranjakajasytytyspuola kertoo, tähän ei tarvita enää lisäksi virranjakajaa. Suorasytytyspuolat ovat suoraan sytytystulpilla. Sytytysjohto tarvitaan tällöin vain, jos sytytyspuola tuottaa sytytysenergiaa toiselle sytytystulpalle.

Kärki 1 ja 15: Pienjänniteliitännät / miinus (1) ja plus (15) navat. Näiden kautta sytytyspuolaan saadaan virta.

Sytytystulpat

Sytytystulppien perusteita

Sytytystulpalla on tärkeä osa bensiinimoottorissa. Se sytyttää polttoaine-ilmaseoksen. Syttymisen laatu vaikuttaa moniin tekijöihin, jotka ovat erittäin tärkeitä ajettavuuden ja ympäristön kannalta. Sellaisia ovat esimerkiksi käynnin tasaisuus, suorituskyky ja moottorin hyötysuhde sekä pakokaasupäästöt.
Kun ajatellaan, että sytytystulpan on sytytettävä 500 - 3500 kertaa minuutissa, on selvää, kuinka paljon moderni sytytystulppatekniikka vaikuttaa esimerkiksi päästönormien täyttymiseen ja polttoaineenkulutuksen alentamiseen.

Lämpöarvo

Lämmön tuotto vaihtelee paljon moottorista toiseen. Esimerkiksi turboahdetut moottorit käyvät huomattavasti kuumempina kuin vapaasti hengittävät.
Siksi jokaista moottoria varten on sytytystulppa, joka johtaa tarkasti määritellyn määrän lämpöä sylinterinkanteen ja varmistaa lämpötilan pysymisen optimaalisella alueella.
Lämpöarvo ilmaisee sytytystulpan lämpötilakuormitettavuuden.

 

Diagnoosi ja asennus

Sytytystulppia irrotettaessa ja asennettaessa tarvitaan oikea työkalu

Koska sytytystulppiin pääsee helposti käsiksi, niiden vaihtaminen on auton omistajan helpoimpia tehtäviä, mutta joitakin seikkoja on silti huomioitava. Erityisesti moderneja ajoneuvoja varten tarvitaan oikea työkalu. Muuten sytytystulppa voi vaurioitua irrotettaessa tai asennettaessa.

Vaihda vain, kun moottori on jäähtynyt

Nykyisten moottorien hyvin yleiset alumiinisylinterinkannet laajenevat lämmetessään enemmän kuin sytytystulppa, joten tulppa on tiukasti kiinni. Vaihda siksi sytytystulppia vain, kun moottori on täysin jäähtynyt.

Merkkihuoltotoiminnan näytt

Merkkihuoltotoiminnan näyttö

Testereiden käyttö

Pakokaasuanalysaattori

                                                                 

                                            Dieselmoottori:

• vapaasti hengittävillä dieselmoottoreilla: k ≤ 2,5 m-1

• turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla: k ≤ 3,0 m-1

• mikäli auton valmistaja on ilmoittanut yleisiä raja- arvoja korkeamman absorptioeli k- kertoimen, käytetään tuloksen arvostelussa tätä raja-arvoa

• mikäli moottori on EY-tyyppihyväksytty direktiivin 88/77/ETY+1999/96/EY (tai kyseisen direktiivin myöhempien muutosten) mukaiseen EURO IV tai EURO V luokkaan; tai em. direktiivin mukaiseksi erittäin ympäristöystävälliseksi ajoneuvoksi; tai moottori on EY-tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY+98/69/EY (tai kyseisen direktiivin myöhempien muutosten) mukaiseen EURO 4 luokkaan; tai moottori tai ajoneuvo vastaa em. vaatimuksia: k ≤ 1,5 m-1

                                                          Bensiinimoottori:

Moottorityyppi tai auton käyttöönottoaika	Joutokäynti			Väh. 2000 r/min
	OBD	CO (%)	HC (ppm)	CO (%)	HC (ppm)	Lambda
Ennen 1.10.1986	-	4,5	1000	-	-	-
1.10.1986 tai jälkeen	-	3,5	600	-	-	-
Varustettu kolmitoimisella katalysaattori-laitteistolla	-	0,5	100	0,3	100	1±0,03
Ey-tyyppihyväksytty direktiivin 98/69/Ey-mukaisesti (EURO 3 ja 4)	Tarkastus	-	-	0,2	100	1±0,03
1.7.2002 jälkeen	Tarkastus	-	-	0,2	100	1±0,03

Katalysaattori

                                           

Vika-analyysi 1

Lambda-arvo:                 Lambda= sisäänimetty ilmamäärä:teoreettinen ilmamäärä

Oikea seos lambda arvo on 1

Rikkaan seoksen lambda arvo on pienimpi kuin 1

AFR-luku 1:14.5 = 1 painoyksikkö polttoainetta 14,5 painoyksikköä ilmaa.

HC - hiilivety (palamaton polttoaine) 
CO - hiilimonoksidi
O₂ - happi
CO₂ - hiilidioksidi
NO_x - typpioksidi

Lambda-säätö:

polttaminen HC, CO

HC+O2=CO2+H2O

CO+O2=CO2                                                                                      Laiha seos

NOx+HC=N+CO2+H2O

NOx+CO=N+CO₂                                              Rikas seos

Toiminta:

Lambdan säätöalue 0,95-1,005

Kun seos laiha, lambdan jännite on noin 0v

 = suuttimen aukioloaika jatketaan kunnes anturijännite noin 1v.

=aukioloaikaa lyhennetään kunnes anturijännite on 0v

=JNE. huojunta noin 50kertaa/min.

Bosch KTS
AutoCom
VAG
Ford

                                                                  Vikakoodien luku
Vikakoodien lukemisella voidaan yleensä selvittää mistä jokin vika johtuu tai ainakin päästä sen jäljille. Joskus vikakoodeja saattaa olla vaikkei autossa olisikaan vikaa, jos esim. akun jännite menee liian alas siitä yleensä tulee monta vikakoodia.

                                                                  OnLine-mittaukset

                                                                  OBD-testi
OBD-mittauksessa tutkitaan auton toimintaa sen oman ajoneuvotietokoneen tallentamien tietojen pohjalta. 1. tammikuuta 2001 ja sen jälkeen rekisteröidyissä ottomoottorilla varustetuissa henkilö- ja pakettiautoissa OBD-mittaus on säädetty pakolliseksi katsastukseen liittyväksi toimenpiteeksi.  Mittauksessa selvitetään ajoneuvon ajonaikaiset virhetilanteet. OBD (On-Board Diagnostics) on autotekniikan alalla käytettävä termi, jolla tarkoitetaan ajoneuvon itsediagnostiikka- ja raportointikykyjä. 

                                                                  Oskiloskooppi

Oskilloskooppi on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka piirtää mitattavan signaalin kuvaajan näyttölaitteelle.
 Oskilloskoopin tavanomainen käyttötapa on jännitteen mittaus ajan funktiona. Sopivan anturin avulla mitattava suure voi olla muukin kuin jännite, esimerkiksi sähkövirta, ääni, voima tai kiihtyvyys.

Korjaamosovellus                               AutoFutur

                                                                  Työmääräyksen teko

                                                                  Kustannusarvion teko

Varaosakaupan järjestelmä            Motonet

Osaan etsiä motonetin sivuilta osia autoihin mallin perusteella.

Autotietojärjestelmä                        Autodata
Tiedän kuinka autodataa käytetään ja osaan etsiä sieltä esim. momentteja ja korjausohjeita.

                                                           Alldata


Liiketoiminnan perusperiaatteet

                                                           AKL
                                                          AUNE-ehdot
                                                                    Tuloslaskelma